Astra

Astra on osa Tähtikorttelia, johon kuuluvat myös Åbo Akademin kirjasto Kirjatorni sekä Kauppakorkeakoulu. Tähtikorttelin nimi juontaa juurensa Carl Ludvig Engelin vuoden 1827 Turun kaupunkisuunnitelmasta. Rakennuksen nimi Astra valittiin avoimen nimikilpailun kautta vuonna 2023. Tavoitteena oli löytää nimi, joka heijastaa modernia ja kansainvälistä kampusta ja toimii yhtä luontevasti ruotsiksi, suomeksi ja englanniksi. Astra tarkoittaa latinaksi tähtiä.

Rakennuttajana on toiminut Åbo Akademin säätiö. Uudisrakennuksen pääsuunnittelija on Pekka Mäki Sarc+Sigge Oy:stä. Hankkeen kokonaisinvestointi on noin 40 miljoonaa euroa, mikä tekee Astrasta säätiön suurimman rakennushankkeen tähän mennessä.

Hanke käynnistyi syksyllä 2022 aiemman Gadolinia-rakennuksen purkamisella. Vanha kahvilaosa ja terassi on kuitenkin säilytetty ja ne toimivat edelleen kahvilana ja ravintolana.

Astran pääasialliset käyttäjät ovat Åbo Akademi, Åbo Akademin säätiö sekä Aboa Advestin sinisen talouden keskus. Astra toimii elävänä kohtaamispaikkana, jossa opiskelijat, henkilökunta sekä tutkimus- ja kehitystoiminta kohtaavat.

Kestävyys

Kestävyys on ollut keskeinen lähtökohta koko rakennusprosessin ajan. Noin 90 prosenttia vanhan Gadolinian purkujätteestä on kierrätetty. Ensimmäisen kerroksen lattia on peräisin aiemmasta rakennuksesta, ja pienet halkeamat sekä kulumajäljet kertovat sen alkuperästä. Opiskelijaravintolassa on säilytetty alkuperäiset metalliset ikkunanpuitteet, ja sisäänkäynnin sementtimosaiikkilattiat pohjakerroksessa ovat edelleen tallella.

Rakennuksen energiasta noin 75 prosenttia tuotetaan maalämmöllä ja aurinkoenergialla, ja kaikki käytetty energia – sähkö, kaukolämpö ja kaukokylmä – on päästötöntä. Viherkatto hidastaa sadeveden virtausta ennen sen päätymistä kaupungin viemäriverkostoon, ja hulevesien hallintaa on parannettu merkittävästi.

Rakennushankkeessa tavoitellaan neljän tähden RTS-ympäristösertifikaattia. Tämä edellyttää muun muassa tilojen tarpeenmukaista ohjausta, kuten lämpötilan säätöä, jossa tekniikka mukautuu automaattisesti käytön mukaan. RTS on suomalainen ympäristöluokitusjärjestelmä, joka perustuu kansallisiin olosuhteisiin ympäristövaikutusten arvioinnissa.

Historia

Gadolinian suunnittelivat Woldemar Baeckman ja Helmer Löfström, ja se vihittiin käyttöön 21.11.1969. Se oli tuolloin säätiön suurin uudisrakennus ja koostui kahdesta osasta: kuusikerroksisesta laboratoriotalosta Porthaninkadun puolella sekä matalammasta rakennuksesta sisäpihan puolella, jossa oli opiskelijaravintola ja suuret lasi-ikkunat. Rakennukset yhdistettiin yhteisellä pohjakerroksella ja kellarikerroksella, ja pääsisäänkäynti oli Piispankadulta. Baeckman tavoitteli avoimuutta korttelin muihin rakennuksiin, ja tarkoituksellinen kontrasti vanhempaan puutalorakentamiseen.

Rakennuksen alla sijaitsee myös radioaktiivinen tila, jossa on ollut yksi Suomen ensimmäisistä hiukkaskiihdyttimistä 1970-luvulta lähtien. Kiihdytin on yhä radioaktiivinen, mutta tasot eivät ole vaarallisia. Säteilyturvakeskuksen lausunnon perusteella se pidetään kapseloituna vuoteen 2035 saakka.

Taide

Säätiö on investoinut julkiseen taiteeseen Astrassa yhden prosentin periaatteen mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että noin yksi prosentti rakennuskustannuksista on varattu taiteelle. Lue lisää Astran taidekonseptista täältä.

Kokoustila Gadolinium

Viidennessä kerroksessa on kokoustila, joka kuuluu Fastighets Ab Gadolinia taloyhtiölle. Tila on nimetty Gadoliniumiksi suomalaisen kemistin Johan Gadolinin (1760–1852) muistoksi, joka inspiroi rakennuksen aiempaa nimeä Gadolinia. Gadolinium on harvinainen maametalli ja alkuaine, joka on saanut nimensä Johan Gadolinilta.

Varaustiedustelut:
stiftelsen@stiftelsenabo.fi / johdon assistentti Sandra Edfelt

ASTRAN TAIDEKONSEPTI

Kuvat