Muut kokoelmat
Åbo Akademin säätiö on perustamisestaan 1917 saakka vastaanottanut useita anteliaita lahjoituksia, jotka ovat mahdollistaneet säätiön roolin kulttuuriperinnön säilyttäjänä. Alla voit tutustua säätiön merkityksellisimpiin kokoelmiin.
Merihistorialliset kokoelmat
Merihistoriallinen museotoiminta käynnistyi Suomessa vuonna 1936. Silloin perustettiin Åbo Akademin yhteydessä toimiva Merihistoriallinen museo, joka oli maamme ensimmäinen merimuseo. Sotavuodet ja niitä seuranneet taloudelliset haasteet kuitenkin keskeyttivät kansallisen merimuseon suunnittelun, eikä museo saanut omaa rakennusta. Toiminnan painopiste kohdistettiin jo varhain museotoiminnan sijaan arkisto- ja kirjastotoimintaan sekä tutkimukseen. Vuonna 1999 Merihistoriallinen museo muutettiin virallisesti Merihistorian laitokseksi.
Keväästä 2000 saakka laitos on toiminut merikeskus Forum Marinumissa. Åbo Akademin säätiö omistaa suurimman osan Merihistorian laitoksen kokoelmista. Kokoelmat sisältävät noin 1500 hyllymetriä aineistoa kuudelta vuosisadalta: noin 10 500 luetteloitua nimekettä sisältävän kirjaston, noin 100 000 valokuvaa, noin 4600 lokikirjaa, tuhansia vene- ja laivapiirustuksia sekä merikarttoja ja kartastoja kaikilta puolilta maailmaa. Lisäksi säätiö omistaa laajan esinekokoelman, joka on kerätty vuosina 1936–1985 ja joka vuodesta 2000 on ollut deponoituna Forum Marinumiin.
Geologinen kokoelma
Geologia oli yksi neljästä luonnontieteellisestä oppiaineesta Åbo Akademin vastaperustetussa matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa vuonna 1918. Oppiaineen ensimmäinen professori, Helge Backlund (1878–1958), alkoi muodostaa opetus- ja tutkimusmateriaalikokoelmaa ostamalla aineistoa Saksasta sekä Venäjä-yhteyksiensä kautta. Kokoelma on kasvanut vuosien varrella lähinnä lahjoitusten ja kenttätyön avulla. Nykyään kokoelma kattaa arviolta 15 000 näytettä lähinnä Fennoskandian alueelta ja sisältää suurimmaksi osaksi kivilajeja, mineraaleja, meteoriitteja ja hiekkanäytteitä. Kokoelman harvinaisuuksiin kuuluu harvinaisia mineraaleja niin Kemiön pegmatiiteista kuin Paraisten kalkkikiviesiintymistä sekä meteoriitteja ja kultaesiintymiä. Kokoelma on deponoitu Åbo Akademihin, ja opetus- ja näyttelyaineistoa säilytetään Geotalossa Turussa osoitteessa Akatemiankatu 1.
Biologinen kokoelma
Biologiset kokoelmat ovat syntyneet noin 150 amatööri- ja ammattibiologilta saatujen lahjoitusten ansiosta. Ensimmäiset lahjoitukset vastaanotettiin 1920-luvun alussa. Avainhenkilö kokoelmien rakentumisessa oli filosofian kunniatohtori Justus Montell, joka toimitti kokoelmien ensimmäisen intendentin virkaa vuosina 1930–1954. Hänen johdollaan ja hänen keräilytoimintansa ansiosta kokoelmat kasvoivat ratkaisevasti. Vanhin näyte kokoelmassa on varhaiselta 1800-luvulta. Harvinaisuuksien joukkoon kuuluu esimerkiksi idänsiilikäsperhonen (Arctia menetriesii), joka on kansainvälisestikin harvinainen.
Kokoelmia säilytetään Turun yliopiston eläinmuseossa ja kasvimuseossa. Nykyään säätiön biologiset kokoelmat sisältävät noin 200 000 kasvia, 140 000 hyönteistä, 12 000 lintua ja munaa, 21 000 sientä sekä noin 8 000 jäkälä- ja sammalnäytettä. Lähempänä nykyaikaa tehdyt lahjoitukset on suunnattu suoraan Åbo Akademille, joten biologiset kokoelmat kokonaisuutena ovat vieläkin laajemmat. Kokoelmat ovat ensisijaisesti tutkijoiden saavutettavissa mutta osaa niistä pääsee tarkastelemaan Turun yliopiston eläinmuseossa, joka on auki yleisölle. Osa kokoelmista on saavutettavissa Laji.fi-palvelun kautta.
Raha- ja mitalikokoelma
Perustan kokoelmalle loi hovioikeudenneuvos George Granfelt (1865–1917), joka lahjoitti rahakokoelmansa Åbo Akademin säätiölle. Myöhemmin kokoelmaa ovat kasvattaneet muut lahjoitukset, joista yksi merkityksellisin on apteekkari Julius Anderssonin (1887–1945) mitalikokoelma. Kokoelma on vuodesta 1987 saakka ollut deponoituna Turun kaupungille, ja osia kokoelmasta on nähtävillä Turun linnan raha- ja mitalikabinetissa.
Åbo Akademin kirjaston kokoelmat
Åbo Akademin kirjaston kokoelmat kuuluvat Suomen tärkeimpien joukkoon omalla alallaan. Teokset 1400-luvulta alkaen muodostavat tärkeän resurssin niin tutkijoille kuin muille kiinnostuneille. Säätiö on omistanut osan kokoelmista Åbo Akademin valtiollistamisesta 1981 alkaen. Arkistokokoelmat sisältävät arkistomateriaalia menestyneistä kirjailijoista, taiteilijoista ja tutkijoista, kuten Tove Janssonista, Hagar Olssonista ja Axel Haartmanista.
Aineisto on lähinnä 1800- ja 1900-luvuilta. Siihen kuuluvat myös kuvakokoelmat, jotka perustettiin vuonna 1911. Ne tulivat lahjoituksina pääasiassa suomenruotsalaisilta suvuilta. Kuvakokoelmat sisältävät muun muassa suuren valokuvakokoelman, jossa on tunnistettuja henkilömuotokuvia ja maisemia eri puolilta Suomea. Kirjaston erityiskokoelmat sisältävät kirjallisuuslahjoja, joilla on ollut keskeinen rooli kirjaston kokoelmien muodostumisessa. Kokoelma koostuu noin 40–50 000 nimekkeestä, joihin kuuluu niin tieteellistä kuin yleistajuista kirjallisuutta.
Yhteystiedot
Intendentti Ulrika Grägg
Puh: 040 866 9777
Sähköposti: ulrika.gragg@stiftelsenabo.fi