Fonden för Hedvigs minne -rahasto
Perustamisvuosi: 2017
Alkuperäinen arvo: 9 937 670,25 €
Arvo 12/2023: 11 166 645,26 €
Rahaston tarkoituksena on hoitaa ja ylläpitää pariskunta Axel ja Hedvig Haartmanin taiteilijakotia, Casa Haartmania Luostarinkatu 3:ssa Naantalisssa sekä kiinteistössä olevia taide- ja esinekokoelmia. Lisäksi tarkoituksena on muilla tavoin edistää luovaa tieteellistä tutkimusta ja luovaa taiteellista työtä Suomessa.
Luovalla tieteellisellä tutkimuksella tarkoitetaan taiteentutkimuksen, historian, taidehistorian ja uskontohistorian tieteenaloilla tehtävää tutkimusta. Näistä erityisesti historia oli lähellä Axel Haartmanin (1877–1969) sydäntä. Avustusta voidaan myöntää myös tieteellisen kirjallisuuden julkaisemiseen näillä tieteenaloilla. Luovalla taiteellisella työllä tarkoitetaan kaikkea taiteen harjoittamista musiikin, tanssitaiteen ja kaunokirjallisuuden aloilla.
Åbo Akademin säätiö sai Hedvigs Minne r.f. -yhdistykseltä lahjoituksen vuonna 2017. Lahjoituksen arvo oli lähes kymmenen miljoonaa euroa ja siihen kuului pariskunnan Luostarinkatu 3:ssa sijaitseva koti, laaja taide- ja esinekokoelma sekä sijoitussalkku. Taidekokoelmaan kuuluu noin 600 teosta, ja se sisältää Axel Haartmanin piirustuksia, luonnoksia, kirjoja, huonekaluja ja esineitä sekä muiden taiteilijoiden teoksia. Casa Haartman Naantalissa on nykyään museokäytössä ja avoinna yleisölle kesäaikaan.
Yhdistys Hedvigs Minne r.f.
Axel Haartman oli mukana perustamassa Hedvigs Minne r.f. -yhdistystä tarkoituksenaan, että yhdistys hoitaisi hänen ja hänen vaimonsa perintöä. Axel Haartman osallistui yhdistyksen sääntöjen laatimiseen, mutta kuoli ennen sen virallista perustamista vuonna 1970. Yhdistyksen nimi viittaa moniin tärkeisiin Hedvig-nimisiin naisiin, jotka vaikuttivat Axel Haartmanin elämään: puoliso Hedvig Haartman (1874–1967) o.s. Stolpe, äiti Hedvig Haartman o.s. Wrede (1854–1917), äidinäiti Hedvig Wrede o.s. Armfelt (1833–1882) sekä Gustaf Mauritz Armfeltin vaimo Hedvig De la Gardie (1761–1832). Nimi on lisäksi kunnianosoitus kaikille naisille, jotka ovat kautta sukupolvien tehneet arvokasta työtä kodeissa ja perheissä ilman historioitsijoiden tunnustusta tai kunnioitusta.
Rahaston varojen käyttö
Rahaston tuotolla katetaan ensisijaisesti kokoelmien hoitokustannukset, Casa Haartmanin ylläpito sekä taiteilijakodissa harjoitettavasta museotoiminnasta aiheutuvat kustannukset. Tuotto kattaa myös Haartmanien Kemiössä sijaitsevan haudan hoitokustannukset sekä rahaston yleiset hallintokulut. Jäljelle jäävästä vuosittaisesta tuotosta vähintään 20 % siirretään pääomaan.
Edellä mainittujen kustannusten kattamisen jälkeen rahaston jäljelle jäävä tuotto voidaan jakaa raha-avustuksina Åbo Akademin tai Åbo Akademin säätiön johtokunnan kautta. Ennen raha- tai muuta avustusta koskevan päätöksen tekemistä Hedvigs Minne -yhdistykselle on annettava mahdollisuus oman kantansa esittämiseen.
Monella eri alalla toiminut Axel Haartman
Axel Haartman päätti jo nuorena, että hänestä tulee taiteilija. Hän opiskeli jo 12-vuotiaana Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa Turussa, jossa opettivat mm. Victor Westerholm ja Elias Muukka. Hän jatkoi opiskelua Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa Helsingissä ja opiskeli hetken myös Kööpenhaminassa. Vuonna 1898 Axel avioitui Hedvigin kanssa, minkä jälkeen he matkustelivat avioparina ympäri Eurooppaa. He asuivat muun muassa Italiassa, Saksassa ja Ranskassa.
Haartman oli lisäksi taitava kirjailija ja käytti usein salanimeä Axel Gabriels. Hän kirjoitti muun muassa novellikokoelmia sekä taide- ja teatteriarvosteluja. Sekä Åbo Underrättelser että Hufvudstadsbladet julkaisivat hänen kirjoituksiaan.
Axel Haartmanilla oli läheiset suhteet Turun Taideyhdistykseen, jossa hän toimi eri vaiheissa muun muassa opettajana, sihteerinä, varapuheenjohtajana ja puheenjohtajana. Vuonna 1923 hänet valittiin Turun taidemuseon intendentiksi. Hän työskenteli virassa 30 vuoden ajan, kunnes jäi 76-vuotiaana eläkkeelle.
Axel ja Hedvig Haartman muuttivat Naantaliin vuonna 1923. Talon piirsi tunnettu turkulainen arkkitehti Erik Bryggman ja se valmistui vuonna 1926. Axel maalasi talon sisätilat koristemaalauksilla, ja pariskunta piti kotiaan yhtenä Axelin kauneimmista taideteoksista. Siitä syystä heille oli tärkeää, että koti säilytettäisiin myös jälkipolville.