Eugen Schaumanin rahasto
Perustamisvuosi: 1968
Arvo 12/2023: 1 313 490,91 €
Eugen Schaumanin rahaston tarkoituksena on myöntää suomenruotsalaisille ja riikinruotsalaisille kansalaisille apurahoja oikeustieteellisiin tutkimuksiin ja opintoihin, joiden tarkoituksena on lujittaa ja syventää pohjoismaista yhteisöä oikeustieteen alalla.
Rahaston sääntöjen mukaan 10 % tuotosta siirretään pääomaan ja loput tuotosta käytetään apurahojen jakamiseen. Åbo Akademin säätiö hoitaa myös Eugen ja Sigrid Schaumanin hautoja Porvoossa.
Kuva: Åbo Akademis bildsamlingar
Perusti rahaston veljensä muistolle
Eugen Schaumanin rahasto on hänen siskonsa Sigrid Schaumanin (1877–1979) perustama. Eugen Schauman (1875–1904) pääsi historiankirjoihin ammuttuaan kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin vuonna 1904, kun taas Sigrid Schauman muistetaan yhtenä Suomen tunnetuimmista naispuolisista kuvataiteilijoista ja taidekriitikoista. Sigridin viidestä veljestä Eugen oli hänelle läheisin. Vuonna 1968 Sigrid Schauman lahjoitti omaisuuttaan Åbo Akademin säätiölle. Hänen ehtonaan oli, että omaisuuden avulla perustettaisiin Eugen Schaumanin rahasto hänen veljensä muistoksi.
Isä Fredrik Waldemar Schauman (1844–1911) oli korkea-arvoinen upseeri, joka työskenteli komennuksilla eri puolilla Venäjää. Myöhemmällä urallaan hän palveli myös Puolassa. Sigrid Schauman syntyi Ukrainassa ja vietti suuren osan lapsuudestaan Puolassa. Äiti Elin Maria Schauman (1850–1884) oli kasvanut Porvoossa ja hänellä oli tapana lukea lapsilleen Vänrikki Stoolin tarinoita. Runoteoksen isänmaallisuuden kerrotaan vaikuttaneen erityisesti Eugeniin. Elin Maria Schauman kuoli Sigridin ja Eugenin ollessa vain seitsemän- ja yhdeksänvuotiaita. Eugen jatkoi Vänrikki Stoolin tarinoiden lukemista ja halusi aina vain uudelleen uppoutua Suomen sodasta kertoviin sankaritekoihin. Eugen Schaumanilla oli heikentynyt kuulo, ja hänen luonnettaan on kuvailtu erakkomaiseksi.
Bobrikovin johdolla harjoitettu Suomen venäläistämispolitiikka suututti monia suomalaisia, ja siksi monet pitivät Eugen Schaumania kansallissankarina hänen vuoden 1904 tekonsa vuoksi. Bobrikovin ampumisen iltana juhlittiin monin paikoin kiihkeästi.
Taiteellista kukoistusta vanhoina päivinä
Sigrid Schauman työskenteli ja opiskeli paljon ulkomailla, kuten Kööpenhaminassa, Pariisissa ja Italiassa. Hän oli myös Helene Schjerfbeckin oppilaana Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa Helsingissä.
Pystyäkseen elättämään itsensä ja tyttärensä Sigrid Schauman asetti maalauspensselin sivuun ja loi itselleen kolme vuosikymmentä kestäneen taidekriitikon uran. Hänen vuotensa taidekriitikkona olivat merkityksellisiä suomalaisen taidekritiikin historialle. Kriitikon roolissaan Sigrid Schauman oli hyvin asiantunteva ja suorasanainen. Pääasiassa kesäaikaan maalannut Sigrid Schauman koki seitsemänkymmenen vuoden iässä uuden taiteellisen kukoistuksen ja inspiroitui ranskalaisesta modernismista ja kolorismista, erityisesti impressionismista ja postimpressionismista.
Vuonna 1956 Sigrid Schauman oli mukana perustamassa taiteilijaryhmä Prismaa, joka edusti modernia abstraktia taidetta. Prismalla oli suuri merkitys modernistiselle valomaalaukselle sekä kansainvälisten suuntausten tunnetuksi tekemiselle 1950- ja 60-luvuilla.
Kuva: Åbo Akademis bildsamlingar
Muutamia Sigrid Schaumanin teoksia
Osa kokoelmistamme on julkaistu Finna-hakupalvelussa, missä voi myös tutustua muutamiin Sigrid Schaumanin teoksiin.
Lue lisää:
• Apurahat Eugen Schauman-rahastosta (på svenska)
• Säätiön taidekokoelma valtakunnallisessa Finna-hakupalvelussa.