Åbo Akademin pääkirjasto, Kirjatorni
Tuomiokirkkokatu 2–4
Rakennusvuodet: 1935 ja 1958
Keskiaikaisen piispantalon tontilla sijaitseva Åbo Akademin pääkirjasto on suomalaisen funktionalismin helmi keskellä Tuomiokirkon ympäristön empirerakennuksia. Kahdessa erässä rakennettu kirjastokokonaisuus suurine valkoisine seinäpintoineen ja litteine kattoineen on muodoltaan kuutiomainen ja sisältä valoisa ja tilava.
Keväällä 1934 Gertrud ja Gösta Branders tekivät Åbo Akademille anonyymin lahjoituksen kirjaston rakentamista varten. Hanke eteni ripeästi: vain muutamaa päivää myöhemmin rakennuksen suunnittelijaksi valittiin kiireitään valittanut Erik Bryggman, mutta niistä huolimatta arkkitehti pisti töpinäksi.
Niin sanottu Kirjatorni vihittiin käyttöön 9. marraskuuta 1935. Viikkoa myöhemmin anonyymina pysynyt lahjoittajapariskunta Branders vieraili Turussa ylikirjastonhoitaja Eric Holmbergin vieraina tutustumassa lahjoituksensa tuotokseen. Myöhemminkin Brandersit lahjoittivat yhdessä tyttärensä Elsen kanssa varojaan Åbo Akademille sekä lisärakennusta että kirjastokokoelmaa varten.
Valmistuttuaan Kirjatornin tilojen oli suunniteltu riittävän kirjaston tarpeisiin kuudeksi vuodeksi, jonka jälkeen rakennettaisiin lisäosa. Pian koittaneet sotavuodet ja materiaalipula viivästyttivät kuitenkin lisärakentamista. Bryggmanin sairastuttua suunnitteluvastuu siirtyi Woldemar Baeckmanille, joka vuonna 1958 saattoi loppuun kirjaston uuden päärakennuksen sekä sivurakennuksen rakennustyöt. Baeckman halusi Kirjatornin julkisivun näkyvän mahdollisimman hyvin Tuomiokirkkokadulle ja suunnittelikin lisärakennukset Kirjatornia huomattavasti matalammiksi.
Kaksikerroksisen päärakennuksen julkisivu on lähes 40 metriä pitkä. Tuomiokirkkokadun puoleisen julkisivun yläosaa koristavat hakemistohallin ja lukusalin korkeat ikkunat. Piispankadun puoleisen julkisivun ikkunat kurottavat lattiasta kattoon ja ikkunoiden ulkopuolella olevat betoniset lamellit pehmentävät sisälle virtaavaa valoa. Lamellit toistuvat pääovelle johtavassa portaikossa.
Matala sivurakennus sijaitsee lähempänä tontin keskialuetta. Yksikerroksinen rakennus on varsin yksinkertainen ja sen julkisivua hallitsevat ikkunarivi sekä oma sisäänkäynti.
Tuomiokirkkokadun suuntaisesti rakennettiin myöhemmin talousneuvos Oskar Öflundin lahjoittamilla varoilla muuri, jonka ulkopuolelle sijoitettiin vuonna 1936 Yrjö Liipolan pronssiveistos runoilija ja dramaturgi Josef Julius Wecksellistä. Vuonna 1938 rakennettiin katolle vielä pienikokoinen observatorio kupoleineen kuution muotoisen tuuletusjärjestelmä- ja hissikoneistorakennelman viereen.
Kirjatorni lisärakennuksineen toimii tänäkin päivänä Åbo Akademin pääkirjastona. Lukusalin seinälle on nostettu rintakuvat Gertrud ja Gösta Brandersista sekä maalaus heidän tyttärestään Elsestä kunnianosoituksena heidän lahjoituksilleen tieteen puolesta.