Jokitalo

Gezeliuksenkatu 2  
Rakennusvuodet: 1830–1831 

Jokitalo on vaatimaton empiretyylinen rakennus, joka rakennettiin kirjanpainaja Christian Ludvig Hjeltille. Åbo Akademin säätiön ostettua kiinteistön vuonna 1941 sitä on käytetty sekä yksityisasuntoina että erilaisissa akateemisissa tarkoituksissa. Nykyään rakennusta vuokrataan toimistokäyttöön. 

Jokitalon pitkänomainen runko seisoo korkealla kivijalalla ja siinä on peltinen harjakatto. Tuomiokirkkopuistoon päin oleva päätyosa on rapattua tiiltä. Rakennus koostuu kahdesta osasta: vaatimattomasta rapatusta tiilirakennuksesta torin puolella ja puutalosta jokirannassa. Puutalo oli alun perin asunto salongilla, kammareilla ja eteisillä. 

Aikaisemmat omistajat 

Kauppaneuvos Magnus Dahlström hankki kiinteistön haltuunsa vuonna 1906. Tontin kyseinen osa lohkottiin senaatin päätöksellä vuonna 1907 ja myytiin toimittaja Ernst von Wendtille vuonna 1908. Kauppaneuvos Ernst Dahlström, Magnuksen veli, osti tontin takaisin Wendtien pariskunnalta vuonna 1918. Vuosina 1921–1941 kiinteistön omistivat Ernst ja Rosina Dahlströmin pojat Erik ja Carl Dahlström. Vuonna 1937 tehtiin muutoksia Erik Bryggmanin piirustusten mukaan. 

Åbo Akademin säätiö ostaa kiinteistön 

Åbo Akademin säätiö osti kiinteistön vuonna 1941. Jokitalo jaettiin useisiin asuntoihin, jotka vuokrattiin yksityisperheille. Erik Bryggman laati sisustusmuutosten piirustukset vuonna 1941, mutta muutokset valmistuivat vasta vuonna 1957. 

Laajempi peruskorjaus aloitettiin vuonna 1966 valtiotieteellisen tiedekunnan tilatarpeiden vuoksi. Myös saksan kielen laitos, kielilaboratorio, naistutkimuksen instituutti ja Työfoorumi ovat toimineet Jokitalossa. Rakennus peruskorjattiin perusteellisesti vuosina 2010–2012 ja se on nykyään vuokrattu toimistokäyttöön. 

Lähde: Väggarna talar (2017) kirjoittaneet Lars Berggren ja Annette Landen.