Arken
Tehtaankatu 2
Rakennusvuodet: 1857–2004
Vanhat teollisuusrakennukset ja moderni arkkitehtuuri kohtaavat Åbo Akademin humanistisen tiedekunnan Arken-kampuksessa. Vuosina 2001–2004 Åbo Akademin säätiö puhalsi uutta elämää vanhoihin rakennuksiin ja mahdollisti kaikkien humanististen aineiden kokoontumisen omalle kampukselle.
Ennen Turun paloa vuonna 1827 nykyinen Arkenin kortteli sijaitsi kaupungin ulkopuolella, niin sanotulla Piispanpellolla. Kun kaupunki 1850-luvulla laajeni, alkoivat sekä yksityishenkilöt että teollisuusyritykset rakentaa alueelle. Vuonna 1854 rakennettiin korttelin ensimmäinen rakennus, puinen asuinrakennus kapteenin tyttärelle Jeanette Höökille. Talo rakennettiin tontille, joka tänä päivänä sijaitsee Piispankadun ja Tehtaankadun kulmassa. Samoihin aikoihin Ferdinand de Ron haki lupaa rautatehtaan perustamista varten Turkuun. Hän voitti korttelista kolme tonttia huutokaupassa ja hiljalleen alueen valtasi Åbo Jernmanufactur, Turun rautamanufaktuuri.
Vuonna 1930 koko kortteli myytiin Turun kaupungille. Kauppasopimukseen sisältyi ehto, että rautamanufaktuurin liiketoiminta saisi jatkua tiloissa, mutta osa tiloista vuokrattiin muillekin yrityksille. Neljä vuotta myöhemmin koko kompleksin osti Fiskars Ab, joka jatkoi liiketoimintaa nimellä Finska bult, joka fuusioitui Fiskarsiin 1950-luvulla. Tehtaan tuotanto siirrettiin Itäharjulle vuonna 1952.
Liiketoiminta loppuu
Vuonna 1971 Turun kaupunki osti korttelin rakennukset uudelleen Turun Tehdastalolta julkisessa huutokaupassa. Teollisen toiminnan aikakausi rakennuksissa oli sen myötä ohi. Tämän jälkeen tilat toimivat muun muassa Siirtolaisuusinstituutin, Emmauksen, urheiluseurojen sekä erilaisten pienyritysten toimitiloina.
1980-luvulla Arkenin kortteli inventoitiin ja se todettiin arkkitehtonisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi miljööksi. Vuodesta 1988 Åbo Akademi vuokrasi tiloja myös osalle biologisista kokoelmistaan – tästä juontuu myöhempi nimi Arken (Arkki). Vanhoissa teollisuusrakennuksissa säilytettiin myös esineitä merenkulkuhistoriallisista kokoelmista sekä Åbo Akademin kirjastokokoelmien kirjoja ja julkaisuja.
Tänä päivänä Arkenin kortteli on täynnä elämää, eikä vähiten lounasravintola Café Arkenissa. Rakennuskompleksi koostuu 13 rakennuksesta, jotka on merkitty kirjaimin A:sta N:ään suunnistuksen helpottamiseksi.
Korttelin kolmetoista rakennusta tarjoavat aikamatkan
Arkenin korttelin lukuisat rakennukset tarjoavat kiinnostavan silmäyksen suomalaiseen teollisuusarkkitehtuuriin 1850-luvulta 1930-luvulle asti.
Arkenin sisäpihalle ja pääsisäänkäynnille vievää porttia lähestyessä voi nähdä Åbo Järnmanufakturin keltaisen konttorirakennuksen vuodelta 1858. Talon on todennäköisesti suunnitellut Georg Theodor Chiewitz. Tämä korttelin ainoa säilynyt puutalo tunnetaan nimellä rakennus H, Kontoret. Piirustusten mukaan rakennuksessa sijaitsi aikanaan myös piirustussali, portinvartijan huone sekä puuverstas. Myöhemmin, teollisen toiminnan päätyttyä, rakennuksessa sijaitsi työpaikkaruokala sekä kokin ja talonmiehen asunnot. Vuoden 1974 jälkeen rakennus toimi Emmaus-liikkeen kirpputoritilana.
Jokea kohti edetessä Tehtaankadun ja Jokikadun kulmassa sijaitsee valkoiseksi rapattu kaksikerroksinen tehdasrakennus vuodelta 1860. Rakennus J:n on suunnitellut G. Th. Chiewitz ja toimii osana Arkenin kirjastoa.
Rakennus J on yhdistetty korttelin vanhimpaan tehdasrakennukseen: pitkään, joensuuntaiseen punatiilirakennukseen vuodelta 1857. Tätä kutsutaan rakennus K:ksi, joka myös on osa Arkenin kirjastoa. K-rakennus haarautuu sisäpihalle kahdella, vuosina 1891 (K.1) ja 1910 (K.2) rakennetulla laajennuksella. Alun perin kokoonpanohalleina toimineissa rakennuksissa oli lasipäällysteiset, valurautaristikkoiset ja pilarituetut harjakatot. Nykyään rakennukset J, K, K.1 sekä K.2 muodostavat yhtenäisen kirjastoyksikön. Ei-kantavat väliseinät ja katot poistettiin remontin yhteydessä. Sisätiloissa sekä sisäpihalle päin olevassa julkisivussa on haluttu säilyttää tunnelma alkuperäisestä työpajaympäristöstä.
Rakennus L, Tornet, sekä rakennus M, Språklängan, muodostavat yhdessä pitkän, Kasarminkatua myötäilevän kokonaisuuden. Rakennus L:n on suunnitellut arkkitehti Alexander Nyström vuonna 1915 ja sitä koristavat pilarit sekä tornin yläosan romaaniset yksityiskohdat. Tornissa on sekä korkeat, kapeat ikkunat että ylimpänä pyöreät ikkunat. Rakennus liitettiin A. Söderholmin suunnittelemaan M-rakennukseen samana vuonna. Språklänganin punatiilinen julkisivu kapeine ja korkeine ikkunoineen on tyypillistä 1900-luvun alun tehdasarkkitehtuuria.
Kasarminkadun ja Piispankadun kulmassa toiminut tiilirakenteinen puusepänverstas rakennettiin vuosina 1895–1896 ja se kuuluu myös Arkenin kokonaisuuteen nimellä rakennus C, Verkstad. Rakennus C:n arkkitehdista ei ole varmaa tietoa – Rakennus on mahdollisesti Carl Carlsson Armfeltin tai Arthur Kajanuksen käsialaa.
Verstas on yhteydessä kaksikerroksiseen betonirakennukseen, rakennus D:hen, Fabrikeniin. Teräsbetonirakenteisen tehdasrakennuksen on suunnitellut A. Söderholm vuonna 1914 ja se rakennettiin vain kahdeksassa viikossa. Rakennuksessa on sileäksi rapattu julkisivu ja korkeat, koristelemattomat ikkunat. Julkisivulla on kerrosten välissä yksinkertainen simssi ja yläosassa korniisi. Rakennuksen sisällä on keskilaiva ja avoin kattotuoli, jossa ikkunalasit päästävät sisään runsaasti valoa. Alkuperäisen lasikaton rautarakenteet on säilytetty, mutta niiden ylle on rakennettu uusi lasikatto.
Heti Fabrikenin jälkeen kadun puolella sijaitsee rakennus F, entinen sekatavarakauppa Tarmola vuodelta 1938. Tämän tiilirakenteisen ja rapatun myymälä- ja varastorakennuksen suunnitteli Hugo Purila. Piispankatua kohti avautui kolme suurta ikkunaa sekä erilliset sisäänkäynnit maito-, liha- ja siirtomaatavaraosastoille.
Tarmolan ja Fabrikenin yhteydessä sijaitsee rakennus E, moderni laajennus vuodelta 2003. Täällä sijaitsi aiemmin Tarmolan varastotila, mutta rakennus sai väistyä uuden kaksikerroksisen rakennuksen tieltä. Arkkitehtinä toimi Sigge Arkkitehtien Pekka Mäki.
Rakennus G valmistui vuonna 2003 Piispankadun ja Tehtaankadun kulmaan ja sen suunnitteli vuosina 2001–2004 Pekka Mäki. Rakennuksessa sijaitsevat Åbo Akademin Fortbildningscentralen sekä Centret för livslångt lärande (CLL). Rakennus koostuu kahdesta, kulmistaan toisiinsa kiinni rakennetusta rakennuksesta, joita yhdistää upotettu, lasitettu sisäänkäynti. Toisessa kerroksessa molemmat rakennukset on yhdistetty kävelysillalla. Juuri tähän kulmaan nousi korttelin ensimmäinen rakennus vuonna 1854.
Café Arken toimii sisäpihan rakennus N:ssä. Tämä on punatiilinen rakennus, joka on rakennettu vuonna 1857 G. Th. Chiewitzin suunnitelman mukaan. Rakennus toimi ruukin ensimmäisenä valimona, jonka tiloissa oli muun muassa kuivaus- ja sulatusuuneja. Vuonna 1889 rakennuksen runkoa laajennettiin pohjoissuuntaan ja vuonna 1896 tehtiin vielä matalampi laajennus etelän lyhyelle puolelle. Vuonna 1928 taloon rakennettiin toinen kerros ja ullakko, mikä näkyy selvästi julkisivussa – rakennusmateriaalina käytettiin kevytbetoniharkkoja ensimmäisessä kerroksessa käytettyjen tiilien sijaan. Nykyään rakennuksessa on opiskelijalounasravintola Café Arken sekä opetustiloja.
Samansuuntaisesti rakennus N:n kanssa sijaitsee rakennus B, Kanslilängan. Tämän vuodelta 1937 peräisin olevan tehdasrakennuksen on Tarmolan talon tapaan suunnitellut Hugo Purila. Kolmikerroksisen talon runko on teräsbetonia ja julkisivu on päällystetty maalaamattomalla kalkisementtitiilellä. Talon ainoa koriste-elementti on sisäpihalle päin oleva porrastettu eteläpääty. Pohjoinen pääty on liitetty rakennus M:ään. Rautamanufaktuurin jälkeen Kanslilängan on toiminut paja- ja toimistotiloina. Rakennuksessa on sijainnut myös saunatiloja ja pukuhuoneita, sekä suuri sali kamppailulajeille! Nykyään rakennukset B ja N on yhdistetty näyttävään lasijulkisivuun, joka muodostaa Arken-kokonaisuuden pääsisäänkäynnin. Rakennus B:n entinen ulkojulkisivu toimii nyt sisääntuloaulan sisäseinänä. Päädyn toisesta kerroksesta kulkee lasitettu käytävä rakennus G:hen (CLL). Nykyään Kanslilänganista löytyvät vaatesäilytys, wc:t, vahtimestarien tilat sekä opetustiloja. Toisessa ja kolmannessa kerroksessa sijaitsee auditorioita sekä seminaari- ja työhuoneita.
Lasiseinän sisäpuolella sijaitsee rakennus A, jonka ensimmäisessä kerroksessa sijaitsee Auditorium Armfelt ja toisessa kerroksessa Helikon- ja Parnassos-auditoriot. Armfelt-auditorion ulko- ja sisäseinät on verhoiltu karkeaverkkoisella rautakankaalla viittauksena alueen aikaisempaan rautateollisuuteen. Auditorioiden edessä on avoin tila, joka toimii Arken-kokonaisuuden aulana sekä näyttelytilana ja seminaarien ja konferenssien vastaanottoaulana.
Mittavien perusparannus- ja entisöintitöiden ansiosta Arkenin korttelin historiallisesta tehdasympäristöstä on säilynyt merkittävä osa. Nykyään Arken on elinvoimainen Åbo Akademin humanististen aineiden keskus. Seminaarien ja muiden tapahtumien yhteydessä suuri määrä kävijöitä voi tutustua korttelin mielenkiintoiseen arkkitehtuuriin ja ympäristöön.