Mihin rokotevastaisuus perustuu? - Stiftelsen för Åbo Akademi
Huippututkimus

Mihin rokotevastaisuus perustuu?

]Suomalaisten asenteita rokotteita kohtaan ei koskaan aikaisemmin ole tutkittu yhtä laajasti kuin professori Mikael Lindfeltin ja akatemiatutkija Anna Soverin Åbo Akademissa ja Turun yliopistossa käynnissä olevassa tutkimushankkeessa.

– Ymmärtämällä asenteita rokotteita kohtaan voidaan ymmärtää koko yhteiskuntaa, Lindfelt sanoo.

Myös terveydenhuoltohenkilökunnan asenne kiinnostaa tutkijoita.

– Rokotteet ovat tulenarka aihe. Olemme kiinnostuneita rokotteisiin kohdistuvista asenteista sekä rokotuskäytännöstä laajemmasta yhteiskunnallisesti näkökulmasta. Mihin rokotevastaisuus perustuu? Etsimme selityksiä ja taustaa tietynlaiselle asenteelle, hän selittää.

Rokotekeskustelu on tutkijoiden mielestä kiinnostava mm. siksi, että keskustelussa näkyy selkeästi yhteiskunnan asettamien vaatimusten ja omaa terveyttä koskevan itsemääräämisoikeuden välinen ristiriita. Samalla tutkijat korostavat, että he eivät puutu ihmisten asioihin.

Aiemmassa tutkimuksessa syyt ovat vaihdelleet

Aiemmat muissa maissa tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että rokotevastaisuuden syyt vaihtelevat usein voimakkaasti, Anna Soveri kertoo.

– Joku pelkää neuloja, toinen taas mahdollisia haittavaikutuksia. Joku kokee, ettei ole saanut riittävästi tietoa, kun taas toiset kieltäytyvät ideologisista tai uskonnollisista syistä. Joku tuntee jonkun, jolla on huonoja kokemuksia. Rokottamatta jättäminen voi johtua myös käytännön syistä, esimerkiksi siitä, että influenssarokotuksia jakava piste on hankalan matkan päässä.

– Rokotevastaiset henkilöt eivät ole yhtenäinen ryhmä, sanoo Lindfelt.

Koska monet sairaudet ovat rokotusten ansiosta nykyään harvinaisia, yhä harvemmalla on omia kokemuksia esimerkiksi tuhkarokosta. Sitä vastoin rokotteiden haittavaikutukset ovat monille median kautta tutumpia.

Kuinka epävarmoihin suhtaudutaan?

Tutkijoiden näkökulmasta mielenkiintoinen ryhmä ovat ihmiset, jotka epäröivät antaa rokottaa itsensä tai lapsensa. Kuinka he suunnistavat maailmassa, joka on entistä polarisoituneempi, ja minkälaista tietoa he saavat esimerkiksi lastenneuvolan henkilökunnalta?

Lindfelt toteaa, että hoitosektori on valtava organisaatio, joka on avainasemassa suhteessa asiakkaisiin.

– Minkälaisia ovat asenteet rokotuksia kohtaan tässä ammattiryhmässä, joka koostuu tuhansista yksilöistä, ja kuinka he suhtautuvat asiakkaiden kysymyksiin, erityisesti niiden asiakkaiden, jotka ovat omasta päätöksestään epävarmoja? Heillä on suuri vastuu siinä, että yhteiskunta saavuttaa rokotusohjelmissa määritellyt tavoitteet.

Kysymyksiä esitetään tuhansille

Näin laajaa tutkimushanketta suomalaisten asenteista rokottamiseen ei aiemmin ole tehty. Hanke on kolmiosainen. Helmikuussa 2018 lähetettiin kysymykset tuhansille terveydenhuollon ammattilaisille sen selvittämiseksi, miten tietoa rokotteista välitetään. Toinen kysely lähetettiin Turun seudun lapsiperheille ja kolmas Pietarsaaren alueelle, koska Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastot osoittavat, että siellä rokotettuja on vähemmän kuin muualla.

Tutkijat toivovat pystyvänsä selvittämään, onko erilaisten ilmiöiden kuten tietoon ja auktoriteetteihin suhtautumisen, epävarmuuden ja ihmisen sosiaalisen taustan välillä yhteyttä.

– On myös mielenkiintoista, millä perusteella ihmiset valitsevat, mihin tietoon he uskovat, ja kuinka he etsivät tietoa, joka täsmää heidän omaan näkemykseensä, kun monet tänä päivänä pitävät mielipiteitä yhtä painavina kuin vakiintunutta tieteellistä tietoa, Anna Soveri sanoo.

Tutkijat puhuvat omien kokemusten merkityksestä. Koska monet sairaudet ovat rokotusten ansiosta nykyään harvinaisia, yhä harvemmalla on omia kokemuksia esimerkiksi tuhkarokosta. Sitä vastoin rokotteiden haittavaikutukset ovat monille median kautta tutumpia.

– Monissa kehitysmaissa, joissa tartuntataudeista on kokemusta, toivotaan ennen kaikkea rokotteita näitä tauteja vastaan. Siellä ei kenellekään tule mieleen sanoa ei, Lindfelt huomauttaa.