Åbo Akademin kirjastoon kuuluva Gadolinin kirjasto on erikoiskokoelma, jonka omistaa Åbo Akademin säätiö. Vuonna 2017 Gadolinin kirjasto valittiin Unescon kansalliseen Maailman muisti -rekisteriin.
Åbo Akademin kirjaston palvelupäällikkö Eva Costiander-Huldén pitää kunnianosoituksena, että ulkopuoliset asiantuntijat ovat valinneet Maailman muisti -rekisteriin sisällytettäväksi Gadolinin kirjaston, jossa on teoksia 1500-luvun alusta 1800-luvulle. Unescon Maailman muisti -ohjelmaan kuuluvien kansallisten rekisterien tarkoituksena on nostaa esiin kokoelmia, jotka tulee ainutlaatuisena kulttuuriperintönä säilyttää jälkipolville.
Gadolinin kirjasto on ainutlaatuinen muun muassa siksi, että se koostuu kolmen professorisukupolven aikana karttuneesta kirjakokoelmasta. Se on ollut kuuluisan turkulaisen kemistin ja professorin Johan Gadolinin (1760–1852) yksityiskirjasto, joka käsittää noin 3 400 teosta. Kokoelman kirjoista osan omistivat jo Gadolinin isä, professori ja piispa Jacob Gadolin (1719–1802) ja tämän appi, professori ja piispa Johan Browallius (1707–1755).
Mittava kokoelma on ainutlaatuinen myös siksi, että se ei tuhoutunut Turun palossa 1827, kuten kävi Kuninkaallisen Turun Akatemian kirjakokoelman 40 000 muulle kirjalle.
Gadolinin kirjasto välttyi tuholta, koska Johan Gadolin säilytti yksityiskirjastoaan Mynämäen pappilassa.
Johan Gadolinia pidetään Suomen ensimmäisenä modernina tiedemiehenä. Costiander-Huldén on perehtynyt nimenomaan Johan Gadolinin osuuteen kirjakokoelmasta.
– Kirjakokoelma kattaa ajallisesti 350 vuotta, ja on kiintoisaa tarkastella tuon ajanjakson aikana tapahtuneita muutoksia. Luonnontieteissä luovuttiin vähitellen Raamatusta ohjenuorana ja samanaikaisesti empiiristen kokeiden ja laboratoriotöiden merkitys kasvoi.
Åbo Akademin säätiölle kokoelma siirtyi, kun Gadolinin sukuun kuuluva Emil af Hällström otti yhteyttä Åbo Akademin ryhdyttyä rakentamaan tieteellistä kirjastoa vuonna 1918.
Näin vastaperustettu Åbo Akademin kirjasto sai ensimmäisen suuren tieteellisen lahjoituskokoelmansa.
Gadolinin kirjastoon kuuluvassa Johan Gadolinin kokoelmassa puolet kirjoista on kemian ja mineralogian alan tieteellistä kirjallisuutta. Jokaisella kirjalla on oma tarinansa. Eräs kirja vuodelta 1563 on kuulunut Puolan kuningas Sigismund II Augustille, joka oli Katariina Jagellonican veli. Ruotsalaiset toivat kirjan sotasaaliina Puolasta vuonna 1656.
Kirjojen ulkoasu kertoo myös omaa tarinaansa. Kun Johan Gadolin onnistui saamaan käsiinsä tieteellisiä tekstejä, hän antoi kirjansitojan sitoa arkit niteeksi. Tärkeistä teoksista suurin osa on puolinahkasidoksia, joissa selkä ja kulmat ovat nahkaa ja kannet paperilla päällystettyä pahvia.
Päällyspaperi koristeltiin esimerkiksi pistemäisillä väriroiskeilla.
Johan Gadolinin kokoelmassa on myös niteeksi sitomattomia, ohuelle siniselle paperille painettuja tekstejä. Sitomattomat kirjat ovat pääasiassa ns. hyötykirjallisuutta aiheinaan esimerkiksi perunanviljely, viinanpoltto, palonsammutus tai soiden ottaminen viljelyyn.