Åbo Akademin säätiön tutkimuslaitos (tuttavallisemmin Forskis) perustettiin vuonna 1972. Sen tarkoituksena on tukea tieteellistä tutkimusta ja ensisijaisesti Åbo Akademin tutkijoiden työtä. Vaikka tutkimuslaitos on miljoonaluokan toimija huippututkimuksen tukemisessa, itse laitos on melko tuntematon jopa Åbo Akademin piirissä.
Tutkimuslaitoksen hallituksen puheenjohtaja Lilian Wikström ei pidä tunnettuutta itsetarkoituksena, mutta kun on kyse strategisista panostuksista, on tärkeää, että asianomaiset tuntevat tutkimuslaitoksen. Tutkimuslaitos jakaa mielellään tietoa tarjoamastaan tuesta.
– Pohdimme jatkuvasti, miten voimme tukea Åbo Akademia parhaalla tavalla. Mielestäni tehtävämme on omalla panoksellamme tukea niitä osa-alueita, jotka edistävät yliopiston kehittymistä ja profiloitumista.
Tutkimuslaitos ei itse tee tutkimusta. Toimintaa koordinoi Linda Annunen, joka on Åbo Akademin säätiön palveluksessa. Hallituksen puheenjohtaja Lilian Wikström määrittelee tutkimuslaitoksen näin:
– Olemme strateginen rahoittaja ja yhteistyökumppani, joka tarkastelee Åbo Akademia osittain ulkopuolisen näkökulmasta.
Räätälöityä tukea
Vuonna 2018 Åbo Akademin säätiön valtuuskunta päätti tukea 100 vuotta täyttävän Åbo Akademin huippututkimusta 1,5 miljoonalla eurolla vuosittain seuraavan kymmenen vuoden ajan. Kun Åbo Akademi täytti 90 vuotta, säätiö antoi vastaavalla tavalla kärkiyksiköille rahoitusta 10 miljoonaa euroa seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. Tuki kanavoidaan tutkimuslaitoksen kautta.
Kärkihankerahoitukset Åbo Akademin profiilialueiden tukemiseksi ovat iso ja näkyvä osa tutkimuslaitoksen toimintaa, mutta Lilian Wikström huomauttaa, että laitoksen panostuksissa on kyse muustakin kuin vain suorasta tutkimustoimintaan suunnatusta tuesta.
– Meillä on mahdollisuuksia tukea Åbo Akademia myös yleisemmin esimerkiksi auttamalla ulkoisen rahoituksen hakijoita. Voimme auttaa tutkijoita laatimaan hyvän hankerahoitushakemuksen ja siten parantaa ulkoisen rahoituksen saamisen mahdollisuuksia. Tämän tyyppistä tukea ei yliopisto pysty tarjoamaan. Me autamme hakijoita löytämään puuttuvat palaset.
Käytännössä tutkimuslaitoksella on käytettävissään hakuprosesseihin perehtyneitä henkilöitä, jotka auttavat tutkijoita kädestä pitäen.
– Pystymme joustavasti soveltamaan toimintaamme kulloistenkin tarpeiden mukaan ja räätälöimään tarjoamamme tuen, toteaa Wikström.
Kuinka tutkimuslaitoksen hallitus valitsee hankkeet, joille tukea myönnetään?
– Tutkimuslaitoksen ja Åbo Akademin yhteistyö on erittäin avointa rahoituksen kohteita valittaessa. Hallituksessamme on useita Åbo Akademin edustajia. Toisinaan idea syntyy Åbo Akademin esiin tuomasta tarpeesta, ja toisinaan potentiaalisen idean havaitsee joku ulkopuolista tahoa edustava hallituksen jäsen. Olennaista on käydä dialogia.
Ilmaa siipien alle
Kärkiyksiköille myönnettävän suoran rahoituksen ohella Lilian Wikström korostaa tutkimuslaitoksen roolia mahdollistajana. Hänen mukaansa esimerkiksi Itämeri-tutkimus ja rokotusasenteiden tutkimus ovat hankkeita, jotka ovat saaneet ilmaa siipiensä alle tutkimuslaitoksen myöntämän tuen ansiosta.
– Professori Mikael Lindfeltin johtama rokotusasennetutkimus on hyvä esimerkki siitä, mihin pyrimme: mahdollistetaan tutkimusideoiden vieminen eteenpäin sellaiselle tasolle, että ne ovat ulkoisten rahoittajien mielestä houkuttelevia. Tutkimuslaitokselta saaduilla varoilla on käynnistetty hanke, joka on edennyt erinomaisesti. Sitä voidaan kutsua mallihankkeeksi.
Esimerkkinä rahoituksen kansainvälistymistä edistävästä vaikutuksesta voidaan mainita Johan Gadolin -stipendit, jotka antavat nuorille ulkomaisille tutkijoille mahdollisuuden tulla tekemään tutkimusta Åbo Akademissa.
Lilian Wikström toimii Ruotsissa Karoliinisen instituutin innovaatiokeskuksen eli KI Innovations AB:n johtajana. Tutkimustulosten tuotteistaminen on hänen päivittäistä työtään, ja se on myös yksi Åbo Akademin säätiön tutkimuslaitoksen toiminta-alueista. Vuodesta 2011 alkaen on toteutettu yhteistyöohjelmaa, jossa Åbo Akademin kumppanina on Chicagossa toimivan Northwestern University -yliopiston johtamisen laitos, Kellogg School of Management. Yrittäjyyskoulutusta tutkijoille on annettu Business Essentials for Scientists -kurssilla vuodesta 2012 alkaen. Innovation Catalyst -ideakilpailun tarkoituksena on edistää Åbo Akademin innovaatiotoimintaa ja innostaa tutkijoita uutta luoviin keksintöihin. Myös osallistumista Slush-teknologiatapahtumaan on tuettu.
Kärkitutkimusyksiköiden tulevaisuus
Åbo Akademin säätiön tutkimuslaitoksen hallitus pohtii jatkuvasti laitoksen kehittämisen suuntaa. Pitäisikö panostaa harvempiin hankkeisiin ja suurempiin tukisummiin vai jakaa pieniä määriä tukea useammalle hankkeelle? Pitäisikö edistää mahdollisuuksia lisätä pohjoismaista yhteistyötä?
– Haluamme, että kaikessa toiminnassamme on harkittu tarkoitus. Pohdimme toimintamme vaikuttavuutta. Keskusteluja käydään hyvin laaja-alaisesti. Tutkimuslaitoksen rooli on ajan myötä muuttunut, ja olemme siirtyneet operatiivisesta roolista yhä enemmän strategiseen ja ammattimaiseen toimintaan. Toteutustavoista riippumatta pidämme jatkossakin panostusta kärkitutkimushankkeisiin olennaisena, toteaa Lilian Wikström.
Lue lisää tutkimuslaitoksesta →
Seuraaville neljälle kärkiyksikölle on kullekin myönnetty vuosittainen 250 000 euron rahoitus vuosiksi 2019–2023:
– Professori Kimmo Grönlund: The Future of Democracy – Center of Excellence in Public Opinion Research (FutuDem). Tieteenala: yhteiskuntatieteet.
– Professori Cecilia Sahlgren: Center of Excellence in Cellular Mechanostasis (CellMech). Tieteenala: biotieteet.
– Professori Ronald Österbacka: Center of Excellence in Bioelectronic Activation of Cell functions (BACE). Tieteenala: luonnontieteet.
– Professori Jan Saarela: Demographic change and ethnolinguistic identity in an intergenerational perspective: The Swedish‐speaking population in Finland (DemSwed). Tieteenala: sosiaalitieteet.