Työskentelyapurahahaastattelu

Työskentelyapurahahaastattelu ”Suosikkejani ovat panssarilevät”

By 27 joulukuu, 2018 No Comments

Niiden tekijöiden tutkiminen, jotka vaikuttavat siihen, mitä kasviplanktonlajeja ahvenanmaalaisten luotojen matalissa lammikoissa elää, voi lisätä koko globaalin ekosysteemin ymmärrystä. Kerstin Häggqvist, ympäristöbiologian tohtori Åbo Akademista, pystyi keskittymään väitöskirjansa kirjoittamiseen Åbo Akademin säätiöltä saamansa työskentelyapurahan turvin.

Useana kesänä Kerstin Häggqvist käytti Husön biologista asemaa tukikohtanaan ja istui polvillaan Ahvenanmaan luoteisosan ulkosaariston paljailla luodoilla kerätäkseen kasviplanktonia sisältäviä vesinäytteitä.

Tohtorinväitöskirjaansa varten hän tunnisti ensin 34 lammikon, tai oikeammin, kalliosyvänteen kasviplanktonlajit. Seuraavassa vaiheessa hän keskittyi kolmen syvänteen kasviplanktonlajeihin. Hän on pyrkinyt ymmärtämään, mitkä tekijät vaikuttavat siihen, mitä lajeja missäkin on – sekä kilometrien että senttimetrien mittakaavassa.

– Puoli metriä syvä kalliosyvänne voi sisältää 30–40 kasviplanktonlajia. Kasviplankton on korvaamatonta, sillä se tuottaa noin puolet kaikesta maailman hapesta, ja happi on kaiken elämän edellytys. Kasviplankton on meille yhtä tärkeää kuin puut ja vihreät kasvit, hän sanoo.

Häggqvist on myös tutkinut, mitä biologisesti aktiivisia kemiallisia yhdisteitä syvänteestä löytynyt kasviplanktonlaji tuottaa. Yhdisteillä on vaikutusta muihin eliöihin.

– Uintisiimojensa avulla uiskentelevat panssarilevät ovat suosikkejani. Monet niistä eivät itse asiassa ole kovin pieniä ollakseen kasviplanktonia, vaan noin 30–40 mikrometrin suuruisia. Niitä on vaikea erottaa toisistaan ilman geneettistä analyysiä.

Paikallisilla rakenteilla on maailmanlaajuinen merkitys

Niiden tekijöiden tutkiminen, jotka vaikuttavat siihen, mitä kasviplanktonlajeja ahvenanmaalaisen luodon jossakin syvänteessä elää, voi lisätä koko globaalin ekosysteemin rakenteiden ja prosessien ymmärrystä. Eri syvänteiden lajistoja ohjaavia mekanismeja voidaan käyttää apuna myös silloin, kun halutaan tietää, miksi meren eri osissa elää eri lajeja, ja halutaan tutustua lajeihin paremmin.

– Kun ymmärretään mekanismeja, jotka ohjaavat sitä, kuinka meren eri osiin syntyy erilaisia lajistoja, voidaan paremmin ennustaa, kuinka nämä eliöt ja niiden tärkeät toiminnot reagoivat erilaisiin häiriöihin, kuten ilmastonmuutokseen. Kasviplanktonlajien muuttuminen voi myös johtaa muutoksiin eläinplanktonissa, joka syö kasviplanktonia. Sitä syövät puolestaan merimetsot, jotka ovat myös tärkeitä meille, mutta konkreettisemmalla tavalla.

Häggqvistin tutkimustuloksia voidaan käyttää myös esimerkiksi järvien leväkukintaa koskevassa tutkimuksessa.

– Ravintoaineilla ja muilla järvessä vallitsevilla olosuhteilla on merkitystä silloin, kun leväkukintoja ilmaantuu. Saattaa kuitenkin olla paikallaan ottaa huomioon myös yksittäisen järven ulkopuoliset olosuhteet, esimerkiksi tarkastelemalla lähistön valuma-alueita. Onko mahdollista, että leväkukintaa edistäviä lajeja tulee muista lähellä sijaitsevista vesistöistä?

Mittakaavan merkitys

Mikro-organismien, kuten kasviplanktonin, esiintymistä tutkittaessa on myös niiden sijaintiin vaikuttavia mekanismeja tutkittava siinä mittakaavassa, jossa näitä eliöitä esiintyy.

– Yhden vesinäytteen ottaminen kalliosyvänteestä ei yksinomaan riitä, sillä kun mittakaava on senttimetrien luokkaa ja samasta syvänteestä otetaan useita näytteitä, tulokset ovat keskenään

täysin erilaisia. Pienempi mittakaava lisää mahdollisuuksia nähdä taustalla vaikuttavia mekanismeja.

Mahdollisuus tarkastella aineistoa kokonaisuutena

Kerstin Häggqvist on julkaissut väitöskirjatyönsä yhteydessä kolme tieteellistä artikkelia, ja neljäs artikkeli on lähetetty julkaistavaksi. Åbo Akademin säätiön myöntämällä työskentelyapurahalla on ollut hänelle suuri merkitys.

– Pitkien kenttätyöpäivien ja kaiken näytteenoton jälkeen pystyin keskittymään tieteellisten artikkeleiden ja väitöskirjani kirjoittamiseen. Minulla oli aikaa istua alas ja etsiä koko aineistoa koskevia lainalaisuuksia. Apurahan ansiosta sain ottaa askeleen taaksepäin ja ehdin ajatella enemmän.

Kerstin Häggkvist on kirjoittanut ympäristöbiologian alaan kuuluvan väitöskirjansa Åbo Akademin luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunnassa. Se kuvaa kasviplanktonia murtovesisyvänteissä ja keskittyy erityisesti mittakaavan merkitykseen.

Åbo Akademin säätiö jakaa työskentelyapurahoja Åbo Akademin väitöskirjaoppilaille ja post doc -tutkijoille korkeintaan vuodeksi kerrallaan. Vuonna 2016 työskentelyapurahan sai 58 henkilöä tohtoriopintoja ja 11 henkilöä post doc -tutkimusta varten.

Työskentelyapurahojen arvo oli kaikkiaan 872 150 euroa.