Kautta aikojen Åbo Akademin säätiölle lahjoittaneilla on ollut sama toive: jättää perintönsä jälkipolville tarkoituksenaan edistää tiedettä ja suomenruotsalaista kulttuurityötä. Tällä sivulla haluamme tuoda esiin näitä henkilöitä kertomalla heidän tarinansa. Heidän lahjoituksillaan on ollut valtava vaikutus,
joka näkyy kaikessa mitä säätiömme on mahdollistanut.

Liikemies ja konsuli Alfred Jacobsson (1841–1931) toimi Turun merkittävimmissä yrityksissä ja vaikutti voimakkaasti Suomen ja Ruotsin välisen matkustajaliikenteen kehittymiseen. Aviopari Alfred ja Hélène Jacobsson kuuluivat niihin turkulaisiin, jotka lahjoittivat suuria summia Åbo Akademin säätiön perustamiseksi vuonna 1917. Lahjoitusten tuotoilla perustettaisiin ja ylläpidettäisiin korkeakoulu ”nimeltään Åbo Akademi”, jossa opetuskielenä on ruotsi.

Magnus Dahlström

Else Branders

Åbo Akademin, taidemuseon ja teatteritaiteen hyväksi

Jacobssonien tuttavapiiriin kuuluivat suurlahjoittajina tunnetuiksi tulleet veljekset, kauppaneuvokset Ernst (1846–1924) ja Magnus Dahlström (1859–1924). Veljesten puolisot olivat sisarukset Rosina (1853–1924) ja Ellen (1860–1929) o.s. Julin. Turun porvarispiirit olivat pienet – Hélène Jacobsson oli Dahlströmin veljesten serkku – mutta vaikutteita suuresta maailmasta saatiin monilta, usein pitkiltäkin matkoilta eri puolille Eurooppaa.

Magnus Dahlström johti keräystä ruotsinkielisen korkeakoulun perustamiseksi Turkuun ja toimi myös Åbo Akademin säätiön ensimmäisenä varainhoitajana vuosina 1917–1924. Dahlströmin pariskuntien esimerkki innosti muitakin vauraita turkulaisia lahjoittamaan merkittäviä summia, jopa useita kertoja ja yleensä asettamatta mitään erityisvaatimuksia. 
Dahlströmin veljekset lahjoittivat myös Turun taidemuseon rakentamiseen tarvittavat varat sekä tukivat Åbo Svenska Teateria.

Kauppaneuvoksetar Ellen Dahlström lahjoitti varat Åbo Akademin yleisen historian professuuriin, jonka haltijaksi tuli Suomen ensimmäinen naispuolinen dosentti Alma Söderhjelm.

Else Branders

Lahjoittivat kotinsa vastaperustetulle yliopistolle

Kumpikin Dahlströmin pariskunta testamenttasi kotinsa Åbo Akademin säätiölle. Gezeliuksenkatu 2:ssa sijaitseva Domvillan on tänä päivänä Åbo Akademin yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan käytössä. Piispankatu 13:ssa sijaitseva Dahlsrömin palatsi tunnetaan nykyään nimellä Humanisticum, ja se on Åbo Akademin sekä uskontotieteelliseen ja kulttuurihistorialliseen tutkimukseen erikoistuneen Donner-instituutin käytössä.

Yksityishenkilöiden lahjoitukset muodostivat usean vuosikymmenen ajan Åbo Akademin toiminnan perustan. Vasta 1950-luvulla Åbo Akademi alkoi saada valtiontukea, ja vuonna 1981 se valtiollistettiin viimeisenä yliopistona Suomessa.
Toinen esimerkki merkittävästä yksityisestä lahjoituksesta on Åbo Akademin kirjasto ja Kirjatorni, joiden taustalla ovat saman perheen eri sukupolvien lahjoitukset.

Henry Lönnfors

Kirjatorni kirjakauppiassuvun tuella

Vuonna 1934 Gösta ja Gertrud Branders lahjoittivat miljoona markkaa yliopiston kirjaston rakentamiseksi ja esittivät toivomuksenaan, että asiassa toimittaisiin ripeästi. Akateemisen Kirjakaupan perustajana ja johtajana toiminut kirjakauppias Gösta Branders (1869–1955) oli jo aiemmin lahjoittanut suuren määrän kirjoja Åbo Akademille.

Kirjastorakennusta tarvittiin välttämättömästi. Åbo Akademin kirjoja säilytettiin pitkään väliaikaisvarastossa silloisen päärakennuksen pohjakerroksessa, jossa kirjapinot kasvoivat kasvamistaan. Tilanne oli lopulta kestämätön: vuonna 1930 varastossa oli luetteloituja kirjoja jo yli 100 000 kappaletta.

Bryggmanin piirtämä Kirjatorni

Turkulaisarkkitehti Erik Bryggman piirsi Åbo Akademin kirjastoa varten rakennuksen, Kirjatornin, joka luovutettiin Åbo Akademin säätiölle vuonna 1935 vain vuosi peruskiven muuraamisen jälkeen.

Brandersin pariskunta lahjoitti lisäksi 18 miljoonaa markkaa kirjastotalon laajennuksen rakentamisrahastoon. Woldemar Baeckmanin piirtämä laajennusosa valmistui vuonna 1957. Rakentaminen ei olisi ollut mahdollista ilman yksityisiä lahjoituksia.

Suurin Åbo Akademin säätiön hallinnoimista rahastoista on Gösta Brandersin tutkimusrahasto, jonka perustana on Gösta Brandersin tyttären Else Brandersin (1901–1997) lahjoitus. Else Branders oli kuollessaan Suomen varakkaimpia henkilöitä, ja hän lahjoitti käytännössä koko omaisuutensa Åbo Akademin säätiölle. Hän oli saanut sairaanhoitajan koulutuksen mutta työskenteli vuodesta 1937 alkaen sairaalakirjastonhoitajana Punaisen Ristin sairaalassa Helsingissä.

Stipendiaatteja Henry Lönnforsin ateljeessa

Suurlahjoitukset eivät kuulu vain menneeseen aikaan. Nykyajan avokätisten lahjoittajien joukossa on esimerkiksi oikeustieteen tohtori Henry Lönnfors (1939–2004). Hän toimi muun muassa Åbo Akademin kanslerin sihteerinä ja Åbo Akademin kauppaoikeuden apulaisprofessorina. Hän oli taiteen ystävä ja keräilijä sekä Turun taidemuseota hallinnoivan Turun Taideyhdistyksen pitkäaikainen rahastonhoitaja.

Lönnfors testamenttasi lähes koko omaisuutensa Åbo Akademin säätiölle. Säätiön hallinnoiman Henry Lönnforsin rahaston tarkoituksena on tukea Turun Taideyhdistystä ja Turun taidemuseon toimintaa. Lönnfors lahjoitti taidemuseolle myös oman taidekokoelmansa. Siihen sisältyy lähes 60 miniatyyrimuotokuvaa, joista monet on maalattu norsunluulle.

Lönnfors testamenttasi säätiölle myös Turun Puolalanpuiston kupeessa sijaitsevassa Albatross-jugendtalossa olevan huoneiston käytettäväksi kuvataiteilijoiden ateljeena. Tällä hetkellä Harry Lönnforsin ateljeen stipendiaattina on Hertta Kiiski (s. 1973).

Moni Åbo Akademissa opiskeluaikanaan Henry Lönnforsin kauppa- tai vero-oikeuden luentoja seurannut tuleva oikeusnotaari, ekonomi ja valtiotieteen maisteri katsoo niiden olleen hyödyksi myöhemmin työelämässä. Luennoillaan Lönnfors käytti usein taidetta esimerkkinä.

Lönnforsin elämä kytkeytyi Åbo Akademiin kolmen vuosikymmenen ajan myös monien luottamustehtävien kautta. Roger Broo kuvaa muistokirjoituksessaan Lönnforsia lämminhenkiseksi opettajaksi, yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi ja kulttuuripersoonaksi – originelliksi ihmiseksi, jollaisia Åbo Akademi tarvitsee.

Lähteet: Roger Broon muistokirjoitus ”Minnesruna över Henry Lönnfors” (2005), Ett Hem -museon museoassistentti Anni Mannevaara ja museo-opas Milena Andersson, Åbo Akademin säätiön rahastorekisteri, Åbo Akademin historiikki ”Academia Aboensis Rediviva 1918–1968” ja Turun taidemuseon verkkosivusto.