Ajankohtainen artikkeliKulttuuri

Ahvenanmaan van Gogh tuli kirjailijana tunnetuksi vasta kuolemansa jälkeen

By 8 maaliskuu, 2019 No Comments

Tutkijahaastattelu

Ahvenanmaan van Gogh tuli kirjailijana tunnetuksi vasta kuolemansa jälkeen

Joel Pettersson (1892–1937) on kuvataiteilija, jota on sanottu Ahvenanmaan van Goghiksi. Hän on myös modernistinen kirjailija, joka oli Elmer Diktoniuksen, Edith Södergranin ja Hagar Olssonin aikalainen, mutta jonka teoksia julkaistiin vasta 35 vuotta hänen kuolemansa jälkeen. – Ensisijaisesti hän oli kuitenkin maanviljelijä, sanoo ahvenanmaalainen Maria Renman, joka tekee Joel Petterssonin proosasta kirjallisuustieteen alaan kuuluvaa väitöskirjaa Åbo Akademissa.

Syntyikö ahvenanmaalainen kirjailija ja kuvataiteilija Joel Pettersson väärälle aikakaudelle? Hän halusi omistautua taiteelle, mutta hänen oli pakko ryhtyä maanviljelijäksi kotitilalleen. On myös spekuloitu, että hän oli homoseksuaali.

– Hänet diagnosoitiin skitsofreenikoksi, kenties siksi ettei loppuunpalamista tunnettu 1920-luvulla, Joel Petterssonin proosasta innostunut Åbo Akademin väitöskirjatutkija Maria Renman.

Hän huomauttaa, että Joel Pettersson kirjoitti tekstejään ennen Elmer Diktoniusta, jota pidetään ensimmäisenä suomenruotsalaisena modernistina.

– Joel Petterssonin tekstejä ei kuitenkaan julkaistu ennen kuin 35 vuotta hänen kuolemansa jälkeen. Hän tunsi kirjoittamisen paloa ja oli ajatellut julkaisevansa tekstejään, mutta luultavasti ei vain saanut sitä toimeksi.

Maanviljelijä pakosta

Renmanin mukaan Turun piirustuskoulussa muutaman lukukauden opiskellut Pettersson oli ensisijaisesti maanviljelijä.

– Hän ei kokenut piirustuskoulun taidekäsitystä omakseen. Hänellä oli modernistinen näkemys taiteesta, eikä hän pitänyt esittävää kuvataidetta oikeana taiteena. Hän joutui palaamaan piirustuskoulusta Ahvenanmaalle hoitamaan kotitilaansa Lemlandin kunnan Norrbyn kylässä, koska ei ollut ketään muuta, joka olisi ottanut tilan hoitaakseen.

Vanhempiensa kuoleman jälkeen Pettersson myi tilan ja aikoi ryhtyä jälkeen maalaamaan. Taiteilijan uran ohella hän kokeili kanalan pitoa, mutta epäonnistui siinä. Hän kuoli 44-vuotiaana Grelsbyn mielisairaalassa.

Kiinnostava leikkauspiste

Joel Pettersson kirjoitti usein murteella. Maria Renmanin mukaan Petterssonin teksteissä perinteinen kansanelämän kuvaus kohtaa modernistisen kerrontatekniikan, jossa käytetään assosiaatioita, tajunnanvirtaa ja usean kertomuksen sijoittamista samaan kehyskertomukseen.

Muiden modernistien tavoin hän käyttää teksteissään kotkaa symboloimaan taiteen vapautta.

Erityisen kiinnostunut Renman on tavasta, jolla Pettersson tarkastelee ihmisten välisiä valtasuhteita pienessä yhteisössä ja samalla laajemmin yleisinhimillisesti.

– Hän arvostelee kovin sanoin papin valtaa ja kuvailee emännän mahtiasemaa maalaispidoissa. Hän riisuu vallan ja tutkailee sitä. Hänen proosansa on edelleen ajankohtaista, koska yhteiskunnassa valtaa pitävien tarkastelu on aina hyödyllistä. Meidän on kaikkien tarpeen pohtia ja tutkia ympärillämme olevaa.

Reiman innostui Joel Petterssonin kirjailijantyöstä, kun hän tutustui monitulkintaiseen kertomukseen ”Storstallens saga”.

– Se kestää monta lukukertaa, kuten useimmat Petterssonin tekstit. Kirjallisuustiede auttaa lukijaa ymmärtämään tekstin syvemmin. Pohjimmiltaan on kyse ihmisenä olemisen ja inhimillisen toiminnan ymmärtämisestä. Siinä on ehkä yhtymäkohta itseni ja Joel Petterssonin välillä.

Maria Renman on saanut Åbo Akademin säätiöltä puolivuotisen työskentelyapurahan väitöskirjatutkimukseensa, jonka työnimenä on ”Modernistiskt allmogelandskap – en studie i Joel Petterssons prosa” (Modernistinen talonpoikaismaisema – tutkimuskohteena Joel Petterssonin proosa).